Generation Z Hack opastaa nuoria eettisessä hakkeroinnissa

Nixun ja useiden muiden kyberturvatoimijoiden lisäksi myös Keskusrikospoliisi on mukana nuorille suunnatussa Generation Z Hack Challenge 2022 -haastekampanjassa. Keskusrikospoliisia GenZ-työryhmässä edustaa projektipäällikkö Viivi Lehtinen, joka vetää KRP:ssä nuorten verkkorikollisuuden torjunnan Cybercrime Exit -hanketta. 

Yhä useampi meistä osaa tehdä eron rikollisen toiminnan ja eettisen hakkeroinnin välille kyberrikollisuuden kasvun ja kyberturvallisuutta koskevan tietoisuuden vahvistuttua. Hallitseva mielikuva hakkereista painottuu silti monesti yhä kielteiseen. Kyberturvallisuuden eteen työskentelevät hakkerit ovat kuitenkin organisaatioiden ja tavallisten ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä ja arvokkaita ammattilaisia. Tätä sanomaa nuorten keskuuteen levittää myös Generation Z Hack -haastekampanja.

GenZ Hack -kampanja tarjoaa nuorille turvallisen, laillisen ja eettisen alustan, jolla myös alaikäiset hakkerit voivat kehittää ja näyttää osaamistaan monipuolisia haasteita ratkomalla ja verkostoitua alalla toimivien tahojen kanssa. Toive tämänkaltaisen nuorille suunnatun, osaamista ja hakkerointitaitoja mittaavan tapahtuman järjestämisestä tuli alun perin nuorilta itseltään: he haluavat oppia taitoja ja rajoja paitsi toisiltaan myös tietoturva-alan ammattilaisilta.

Korjaavaa ja kannustavaa kyberturvallisuustyötä tarvitaan nuorten parissa

Tietoteknisesti kyvykkäitä tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. On tärkeää, että lapset ja nuoret ymmärtävät jo varhaisessa vaiheessa, miten hakkerointia voi tehdä eettisesti ja laillisesti, kyberturvallisuutta omalla panoksellaan vahvistaen.

– Vakavien tietoverkkorikosten kohdalla nuorten ja jopa alaikäisten osuus on ollut huomattava, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että hanke on nähty KRP:ssä tarpeelliseksi, kertoo Lehtinen.

Ensimmäisen tietoverkkorikoksen tekevien ikä on ollut laskussa – maailmalla ensikertalaisten ikä on tällä hetkellä 19 vuotta. Kyberrikollisuuden ennaltaehkäisyssä on tärkeää nostaa esiin laillisia ja positiivisia väyliä oman osaamisen kehittämiseen. Tämän lisäksi nuorille tulisi tarjota riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa ja opastusta laillisen ja laittoman toiminnan eroista. Tällä voidaan vähentää rikollisen toiminnan houkuttavuutta ja kannustaa nuoria tekemään itsensä ja muiden kannalta vastuullisia valintoja jo siinä vaiheessa, kun omia taitoja aletaan kehittämään.

– On tärkeää muistuttaa nuoria siitä, että rikosvastuuseen johtavaa ikävää vahinkoa voi verkkoympäristöissä saada aikaan, vaikkei sitä olisikaan toiminnallaan tavoitellut, Lehtinen jatkaa.

Keskusrikospoliisin vuonna 2020 käynnistämän Cybercrime Exit -hankkeen kohderyhmänä ovat n. 12–25 vuotiaat nuoret, jotka ovat tehneet tietoverkkorikoksen tai ovat vaarassa syyllistyä kyberrikollisuuteen. Vuosina 2020–2021 hankkeessa luotiin nuorten verkkorikollisten rikoskierteen katkaisemiseksi kansallinen toimintamalli, jota vuodesta 2022 alkaen pilotoidaan Suomessa. Hanke on saanut siihen osallistuneilta nuorilta kiitosta.

– Tietoverkkorikoksiin syyllistyneet ja muut eri tavoin hankkeessa mukana olleet nuoret ovat suhtautuneet myönteisesti siihen, että ovat päässeet mukaan kehittämään toimintaa, jonka tarkoituksena on ennalta estää rikoksia ja muiden ajautuminen ongelmatilanteisiin tulevaisuudessa, Lehtinen sanoo.

Hyvistä kokemuksista ja oikean suuntaisista askeleista huolimatta lasten ja nuorten kyberrikollisuuden parissa riittää Lehtisen mukaan yhä tekemistä. Nuorisotyöhön ja ennaltaehkäisevään toimintaan tarvitaan edelleen lisää apukäsiä ja tahoja niin poliisin sisällä kuin laajemminkin. Tämä edellyttää tunnistamisen ja tietoisuuden vahvistamista myös kyber- ja tietoturva-alan ulkopuolella. Tärkeää on tulevaisuudessa kiinnittää huomiota myös nuoriin, jotka ovat halukkaita kääntämään lehteä elämässään rikoskierteen jälkeen.
 

Hakkerimaailma etsii monimuotoisuutta ja eettistä rohkeutta

Moni ehkä miettii, miten hakkeriksi voi ryhtyä. Taustalla on aina jonkinlainen kiinnostus, uteliaisuus ja kokeilunhalu mahdottoman ja mahdollisen välillä. Lisäksi tarvitaan nokkeluutta, ongelmanratkaisutaitoa, loogista ajattelukykyä, runsasta harjoittelua ja oikeanlaista etiikkaa.

- Olen itse hyvä esimerkki siitä, ettei kyberturvallisuuden maailmaan ole yhtä eikä edes kahta tietä. Koulutukseni olen valtiotieteiden maisteri ja opiskellut pääasiassa käyttäytymis- ja sosiaalitieteitä. Töitä olen tehnyt muun muassa väkivallan ehkäisyn ja nuorten parissa. Kyberturva-alalla on paljon erilaisia tehtäviä ja rooleja. Oman kokemukseni mukaan työyhteisö, jossa on ihmisiä erilaisista taustoista, toimii parhaiten, Lehtinen toteaa.

Hakkerointitaitoja ei kukaan opi yhdessä yössä. Hakkeriksi kasvetaan kärsivällisesti tekemällä ja harjoittelemalla.
Toki myös virallinen koulutus on moneen tehtävään vaatimus.

– Jos hakkerointi kiinnostaa, kannattaa etsiä joku kiinnostava henkilö ja kysyä, miten tämä on päässyt rooliinsa ja asemaansa, Lehtinen kannustaa.

Oman työnsä parhaiksi puoliksi Lehtinen mainitsee työn merkityksellisyyden, nuorten parissa työskentelyn,
sekä hyvät ja asiantuntevat työkaverit ja verkostot niin Suomessa kuin kansainvälisesti.