Suomen digitalisaatio on liian hidasta - se vaikuttaa julkisten palveluiden tehottomuuden lisäksi jo kansainväliseen kilpailukykyymme, verotukseen ja sitä kautta suoraan hyvinvointiimme.
Oletko jo mukana rakentamassa digitaalisen yhteiskunnan perustuksia?
September 1, 2021 at 09:36
Suomen yhteiskunnallinen ja erityisesti poikkisektorillinen teknologiakehitys on jäämässä pahasti jälkeen muihin OECD-maihin verrattuna. Suomen kilpailu- ja suorituskyky ovat rapautumassa, koska poikkisektorillista digitalisaatiokehitystä ei pystytä koordinoimaan kasvavasta ymmärryksestä ja yhteistyöhalukkuudesta huolimatta.
Tarvitsemme kipeästi kilpailukykyä parantavia rakenneuudistuksia. Tehokas digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaisi niin kotimaisten yritysten kuin julkishallinnonkin tehokkaamman toiminnan, mutta myös houkuttelisi Suomeen kansainvälisiä osaajia, yrityksiä sekä investointeja.
Nixu Oyj, yhteistyössä Sitran, ulkoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Verohallinnon kanssa järjestivät Suomen digitaalinen kilpailukyky -seminaarin elokuussa 2021. Tapahtuma toimi keskustelun ja yhteistyön avauksena koordinoimaan digitalisaatiota Suomen talouskasvun varmistamiseksi.
Työpaja päättäjille lokakuussa
Tekeminen jatkuu lokakuussa yrityspäättäjille ja julkishallinnon edustajille suunnatulla Digitaalinen kilpailukyky -työpajalla. Työpajan tarkoituksena on esitellä Sitran syyskuun aikana luomaa suunnitelmaa datatalouden tiekartasta sekä löytää nopeasti konkreettiset keinot tiiviille julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle.
Ilmoittaudu mukaan:
Ensimmäinen Digitaalinen kilpailukyky -työpaja järjestetään verkkotapahtumana maanantaina 4.10. klo 13-15. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse: joonatan.henriksson(at)nixu.com.
Taustalla jo monia hankkeita Suomen digitalisaation edistämiseksi
Suomessa on tehty jo paljon hyvää kehitystyötä, mutta pitkälti ministeriöiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin erillisissä siiloissa. Kuten alla on kuvattu, meneillään on useita loistavia hankkeita. Näitä yhdistämällä Suomi harppaisi nopeasti datatalouden kärkimaaksi.
Ministeriöiden ja viranomaisten hankkeista esimerkiksi ulkoministeriön koordinoiman Virtual Finland -hankkeen tarkoitus on tukea poikkisektorillista digitaalisen toimintaympäristön ja kansainvälisen tiedonvaihdon kehittämistä tiiviissä yhteistyössä yrityskentän ja valtiohallinnon tahojen sekä hankkeiden kesken. Verohallinto on esimerkillisen ennakkoluulottomasti edistänyt Yrityksen digitalous ja reaaliaikatalouden RTE-hankkeissa talousdatan hyödyntämistä monissa poikkisektorillisissa kokeiluissa, tavoitteenaan digitalisoida yritysten toimintaympäristöä. Valtiovarainministeriössä viedään eteenpäin monia julkishallinnon digitalisaatiohankkeita, kuten kansallista AuroraAI-tekoälyohjelmaa sekä Digitaalisen henkilöllisyyden -hanketta.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK käynnisti ensimmäisenä koronakeväänä Digital Game Changers -hankkeen, jonka osapuolina oli parikymmentä suomalaista kärkiyritystä ja alojensa markkinajohtajaa. Tavoitteena oli muodostaa yhteistä tutkakuvaa asiakastarpeiden, johtamisen, teknologian ja työnteon uusista suunnista. Ja ennen kaikkea löytää avaimia siihen, kuinka suomalaiset voivat olla etulinjassa vastaamassa näihin haasteisiin.
Yksityisen sektorin avoimet SisuID ja Findy Osuuskunta -hankkeet ovat osaltaan luomassa monien yllä mainittujen hankkeiden tarvitsemaa poikkisektorillista digitaalisen luottamuksen infrastruktuuria Suomeen.
Sitran Reilun datatalouden IHAN-projektissa on rakennettu avoimiin standardeihin perustuvaa datan jakamisen arkkitehtuuria sekä yhteisiä pelisääntöjä vastuullisempiin ja kestävämpiin digitaalisiin palveluihin yli kolmen vuoden ajan. Sitra koordinoi myös Suomen osallistumista EU-tasoiseen Gaia-X data- ja pilvi-infrastruktuuri -hankkeeseen.
Sitran johtava asiantuntija Jaana Sinipuro kommentoi: ”Digitaalisen infran kehittämiseen tulisi panostaa aiempaa enemmän. Sitä voisi verrata rautatieverkkoon tai tiestön kehittämiseen. Ei ollut itsestään selvää, että Sitran tulisi kehittää digitaalisen infran ”pienoisrautatietä”, IHAN-kokeilualustaa, tai pilotoida Reilun datatalouden yritysohjelmaa. Toteutuneiden datatalouden kokeilujen ja mukana olleiden yritysten kokemusten valossa riskinotto ja venyminen uuteen rooliin kannatti. Esimerkkimme innostaa toivottavasti monia muitakin toimijoita ylittämään asenteelliset ja rakenteelliset siilot”.
Nyt on äärimmäisen tärkeää seurata Sitran esimerkkiä siilojen ylittämisestä, jotta erilliset hankkeet löytävät nopeasti toisensa. Sektorien välinen yhteistyö sekä koordinoidut investoinnit tarjoavat Suomelle keinot yhteisten tavoitteiden nopeammalle saavuttamiselle.
Kutsumme teidät mukaan yhteistyöhön vahvistamaan Suomen digitaalista kilpailukykyä!